Katso taaksesi ja kiitä

On tullut se aika vuodesta kun katsotaan taaksepäin vuotta ja mietitään miten se vuosi menikään. Summataan yhteen onnistumisia ja epäonnistumisia, mietitään missä voitaisiin parantaa ja mihin ollaan tyytyväisiä. Jotkut tekee lupauksia uudelle tulevalle vuodelle.

Vuosihan on ollut mitä ihanin, monessakin mielessä. Mutta tietenkin se on ihanin asia, että sain oman koiran itselleni! Benito matkusti aina Slovakiasta asti tänne Suomeen ja meidän perheemme luokse. Elämä on ollut siitä asti koirantuoksuista, täynnä iloisia ja ihania asioita. Miten pieni koira voikaan olla niin ihana? Olen vieläkin, ihan päätä pahkaa ja ihan täysillä rakastunut tuohon kikkurapäähän :)

Näyttelyissä olemme juokseneet aika paljon! Muutamia ulkomaan näyttelyitä myöten.
Suomessa pentunäyttelyt menivät tosi hyvin, Benito oli useasti rop tai vsp pentu. Muutama pettymyskin sieltä tuli, mutta pääsääntöisesti ne menivät tuloksekkaasti.

Junnunäyttelyissä olimme 10 kertaa. Näistä kymmenestä kerrasta:  8 kertaa Benito sai ERI:n, kaksi kertaa EH ja 5 kertaa Benito voitti junnuluokkansa. SA tuli 6 kertaa!, Ja VARASERTejä kerättiin 5 kappaletta. Ja todellinen onnistuminen oli 1 X SERT! Sekä onnistumiseksi lasken myös Royal Canin Rop juniori voiton Porvoossa, enkä voi unohtaa että kolme kertaa sijoitusta paras uros kisassa: kaksi kertaa PU3 ja kerran PU2.

Virossa Benito pärjäsi hienosti ollen Vsp, Rop Jun ja saaden JUN SERT! Sen verran voin kertoa, että lisäähän ollaan lähdössä hakemaan, siis junnusertejä Virosta lisää tammikuussa. Niitä ei vaan niin vaan haeta, vaan sertithän on aina tuomarin päätös eikä missän nimessä itseestäänselvyys.
Norjassa Benito ei pärjännyt mitenkään erityisen hyvin. Siellä taso oli tosi kova; hienoja, todella upeita junnuja koko kehällinen täysi. Olin kuitenkin tyytyväinen Benitoon.

Harrastamisen suhteen on ollut hiljaisempaa. Missä välissä ehtisi kun tuntuu että näyttelytouhukin vie paljon aikaa, energiaa ja rahaa (tosin oikein mielelläni satsaan siihen:)
Pentukurssia, näyttelykurssia, tottelevaisuutta vähäsen. Siinä meidän harrastamiset. Vähän hävettää sen puolesta. Pitäisi ryhdistäytyä!
Käymme päivittäis Beniton kanssa juoksemassa metsässä. Koska se on niin mukavaa! Mutta voishan sitä vähän vähentää vaikkapa pari kertaa viikossa ja käyttää sen ajan koirankoulutukseen...

Vuoksi on siis päätöksissä. Mitä ensi vuosi tuo tullessaan?
Näyttelykelanteria en ole vielä lyönyt lukkoon, mutta selvää on, että näyttelyissä juostaan.
Kajaani tammikuussa, siellä tulee olemaan kylmää...
Viro tammikuussa myös (toivon junnusertiä) :)
Tammikuussa myös Benito saa pikkuveljen, kun uusi pentunen, Beniton oikea veli matkaa Suomeen Slovakiasta.
Mitä loppuvuosi tuokaan tullessaan ja millainen näyttelytähti tästä uudesta pienokaisesta kehittyykään? Se jää vielä salaisuudeksi ja aika sen kertoo. Mutta innolla aloitan uuden vuoden. Omalla henkilökohtaisella, ei koira-elämällä tapahtuu myös paljon. Jatkan töitä sairaalassa ja aloitan vuoden alussa sairaanhoitajan opinnot! Eli siis kiirettä piisaa monessakin paikassa. Onneksi ympärillä on rakkaita ihmisiä ja koiria jakamassa elämääni ensi vuonnakin.

Kiitoksen aika:
että tämäkin vuosi onnistui ja jotta seuraavasta tulisi yhtä hyvä, en olisi voinut tätä kaikkea oppia, osata, kantaa ja jaksaa ilman seuraavia ihmisiä

Mika mieheni, kiitokset siitä että jaksat minua ja koiraharrastustani, olet tärkeä, peruskallioni kaikessa!

lapseni ihanaiset; jotka osallistuvat arjen pyörittämiseen jokainen oman jaksamisensa puitteessa kuten tiskikonetta täyttäen ja koulun jälkeen benitokin on saanut lenkkinsä

Pia; olet opettanut minulle niin paljon lagotoista ja kaikesta, olet myös hyväksi ystäväkseni tullut tämän vuoden aikana. Vuosi alkoi kurjasti kun Aatu menehtyi, mutta Martta kantaa Aatun muistoa eteenpäin

Ossi; kiitos matkaseurasta ja ystävyydestäsi näyttelyissä ja niiden ulkopuolella! Mitä vielä koetaankaan näillä reissuilla! Vatsalihakset ainakin saadaan kipeäksi :)

Kiitokset menee myös muille koiraihmisille, koulukavereilleni, työkavereilleni, matkakumppaneille, ihanille ihmisille ja ihanille koirille joita olen tavannut vuoden aikana. Matka jatkuu ensi vuonna :)

 

no onkos tullut joulu?

Hyviä uutisia: talvi on saapunut keski-suomeen ja saamme nauttia lumesta ja pakkasesta. Valkoisella koiralla se tarkoittaa sitä, että kurakelit on takanapäin!! Eikä pesujakaan tarvitse joka välissä tehdä :) Benito nauttii  lumesta täysin siemauksin ja  jahtaa lumipalloja lenkeillä niin, että ei malttaisi pissejäkään tehdä. Yksi asia on kullä huomattu: lumipallot tarttuvat tassukarvoihin tosi helposti. Varmasti tarvitsisi tassukarvoja nyt lyhennellä.

Olemme myös aloittaneet jouluvalmistelut. Se tarkoittaa sitä että tonttuja on ripoteltu ympäri kämppää ja jouluvaloja viritelty ikkunoihin ja pihalle. Pipareita on leivottu ihmislapsien kanssa ja joulukiireetkin jossain määrin työllistävät ihmisiä. Benito sai pukea tonttuasun päälle ja kylläpä nuoriherra näytti komealta vai mitä?

Tip tap tip tap... tälläinen tonttu löytyy täältä! 

Mutta koska kiire vaivaa ihmisiä niin koira on joutunut hieman vähemmälle huomiolle. Mitä se tarkoittaa?
No lenkit ym. Pakolliset hoidetaan mutta muu hössötys on nyt vähempää. Ja miten koira tähän on reagoinut?
Nooh... meillä on ennätysmäärä tihutöitä alkanut tulemaan : yksi päivä äidin neuletakki oli revitty rikki ja napit siitä syöty, yksi lasten pehmolelu suolistettu, yksi lakana revitty yksin jäädessä ja kaiken huipuksi; kaksi mielenilmaus pissiä tehty matolle "huvikseen " ilmeisesti... Tästä saan syyttää paitsi koiraa, niin myös itseäni koska en ole tarpeeksi aktivoinut aktiivista koiraani. Toisaalta koira ei määrää sitä mitä saa tehdä ja mitä ei, joten kyllä mielenosoitus vähän siitäkin kertoo, että koiralla on nyt töllön työt mielessä ollut kun alkanut mieltänsä osoittaa. Johtajahan kuitenkin määrää miten paljon huomiota koira saa, eikä töllön töitä tehdessä koira saa yhtään sen enempää huomiota!

Murrosikäkin painaa päälle. Siis koiralla tietenkin :) mutta tietyllä jämäkkyydellä, lempeydellä mutta johdonmukaisuudella siitäkin selviää.
Koiralle tulee osoittaa koiran paikka varsikin jos alkaa olemaan tottelemattomuusongelmia. Silloin hellyyttä ja rapsutuksia voi vähentää.
Esimerkiksi jos koira tulee kerjäämään rapsutuksia niin ei lähdetä siihen mukaan. Itse pitää olla johtaja ja määrätä milloin rapsutuksia annetaan ja milloin ei. Koira ei voi sitä päättää koska ei ole johtaja. Tälläiset yksinkertaiset harjoitukset vahvistavat asemaa ja toisaalta sellainen kylmäkausi voi olla hyväksi, jos johtajuudessa ongelmia ja koira alkaa liiaksi määräilemään sääntöjä tai ei tottele.
Täytyy ilmeisesti itsekin nyt kiinnittää tähän enemmän huomiota Beniton kohdalla kun murkkuikä painaa päälle. On aina helpompi sanoa asioita, kun toteuttaa niitä. Mutta nappisilmien ja kiharapehkon edessä ei saa langeta :D
Rajat on rakkautta !

Olikohan se Cecar Millan joka sanoo aina koirankoulutus ohjelmissaan, että koiralle pitää tarjota kuria, liikuntaa/aktivointia ja rakkautta ja nimenomaan tuossa järjestyksessä. Siinä taitaa olla perää ainakin jonkun verran, vaikka Millanin koirankulutuksiin en olekaan tarkemmin tutustunut.

Rauhaisaa ja tarpeeksi aktiivista, rakkauden täyttämää joulunaikaa kaikille! :)

Reissutarinaa ja elämänmuutoksia

Noh tässähän on vierähtänyt taas tovi, että kirjoituksille on tilaa taas.

Lyhyesti Norjan reissusta; Ihana reissu, sain tavata ihania ihmisiä; koiraihmisiä, jotka on kaikki yhtä hurahtaneita kun minä! On antoisaa kun meitä oli bussilastillinen! Ja kaikki ymmärsivät toisiansa, eikä kenenkään tarvinnut selitellä että miksi on lähtenyt koiramatkalle. Kaikki ymmärsivät toisiaan :D

Menestystä ei tullut, ensimmäisneä päivänä EH ja toisena päivänä ERI ilman sijoitusta. Kaikki koirat oli tosi kauniita ja paljon kehittyneempiä kuin Benito! Sillä lähes kaikki olivat vanhempia ja tässä vaiheessa puolen vuoden ikäero todellakin näkyy!! Benito siis ei ollut voittaja-ainesta tuomareiden mielestä, omasta mielestäni hän tietenkin on kaikkein kaunein koira !

Kangasalan näyttely 29.11 poiki meille Vara-sertin! Olin todella tyytyväinen siihen. Koira meni ihan kauniisti kehässä, muutamista pompuista huolimatta. Tästä on todella hyvä jatkaa matkaa ensi viikonloppuna messariin, joka on ainakin henkisesti meille näyttelykauden päätöstapahtuma.
Sijoitusta en uskalla sieltä odottaa, sillä siellä on paljon kauniita koiria ja junioriuroksia on varmasti ainakin 5 laskujen mukaan! Joten mennään sinne fiilistelemään ja nauttimaan mukavasta näyttelystä :)

Lagottojen sivuilla on terveyskysely ja siellä piti kirjoittaa ja kertoa millainen luonne koiralla on. Kirjoitin siihen pitkän pätkän, mutta tietenkään en muistanut kopioida sitä tähän. Kirjoitin kuitenkin jotenkin näin:
Koira on avoin ja sosiaalinen, häntää heiluttamalla ottaa kaikki koirat ja ihmiset vastaan. Koira ei ole koskaan ärähtänyt kenellekään, ei ihmiselle eikä koiralle. Jos joku koira on ärähtänyt sille, niin on lähtenyt tilanteesta pois.
Koira rakastaa uimista ja metsässä vapaana juoksemista. Koira ensimmäisenä kesänään oppi jo löytämään metsästä sieniä. Ulkona se kulkee nenä kiinni maassa. Myös kotona hajutunnistusta ja aktivointia nenällä tehdään paljon.
Koira keppostelee välillä, se touhuaa omiaan, suolistaa leluja, ja välillä häviää korvat, niin että ei kuulla jos jotakin sanotaan tai ei totella.. joskus varastetaan pyödältä ruokaa (salaa)..

Koira rakastaa tehdä työtä omistajan kanssa, se oppii helposti uutta ja on sinnikäs. Se saattaa joskus pelästyä jotakin, mutta sille ei jää pelkoa vaan se pääsee aina jännityksen/säikähdyksen yli.
Koira rakastaa pussailla kaikkia ja kaikkea. Se on elämänmyönteinen, neureskeleva, aktiivinen, iloinen. Kaikenkaikkiaan voisi sanoa, että koira on terve, onnellinen ja rakastettu :)


Benitosta tulee isoveli

Kait voin sen jo paljastaa tässä? Benitolle tulee pikkuveli! Tammikuussa haen hänet Itävallan puolelta Wienistä, sillä oikeastihan hän tulee Slovakiasta samasta kennelistä kuin Benitokin aikoinaan tuli, mutta lentää wienistä suomeen.
Elämme jännittäviä aikoja, odotuksen jännitystä ja pian valmistautumista matkaan ja siihen että meille tulee taas pentu! Matot saa rullata pois lattioilta ja piilottaa sähköjohdot... :)

Pentu on tullessaan reilut 3,5kk ikäinen (melkein 4kk), joten ihan pikku-pikku-pikkuinen ei ole. Rabiesrokotuksesta on pitänyt kulua 21 päivää että voi tulla Suomeen, ja rokotuksenhan voi saada kolmen kuukauden ikäisenä. Kaikenlaisia sääntöjä siis mitkä hyvä ottaa huomioon.

En usko että Beniton ja pennun yhteiselossa tulee mitään ongelmia. Benito rakastaa kaikkia koiria, myös meille on koirat tervetulleita. Tähän uuteen koiraan aiomme tietenkin satsata yhtä paljon kun Benitoon; hänestä tulee oiva kotikoira, harrastuskoira, rakas perheenjäsen, jolle annamme paljon rajoja ja yhtä paljon rakkautta. Hänestä tulee perheenjäsen ja uskon että Benitokin ottaa hänet yhtä lämpimästi vastaan ja opettaa hänelle kaiken, niin hyvässä kun pahassa :)

Uusia timmaustuotteita ja tavaroita

Nyt päästiin asiaan, nimittäin olen pulassa trimmauksen kanssa.
Ensinnäkin olen jo jonkun aikaa tuskastellut kahden seikan kanssa trimmauksessa.

1. Minulta puuttuu kunnon trimmausalusta! Ja olen trimmannut koiraa keittiönpöydällä ja kesällä tuli trimmattua pihalla puutarhapyödän päällä. Siinä onkin kätevää, kun karvat lentää taivaan tuuliin ja naapurin pihamaalle :D ei vaan vitsi vitsi, naapuriin on onneksi niin paljon matkaa että koirankarvat ei sinne asti lennä.

2. Olen trimmannut ihmisten parturikampaamosaksilla beniton turkkia. Ne ovat hyvät, mutta auttamattoman pienet! Ja olenkin etsinyt hyviä trimmaussaksia jo jonkun aikaa.

Nyt nämä kaksi asiaa saivat korjauksen ohjemassani pihistä ja panosta.

Ensiksi se pihistys. 
Yhtenäisiä trimmauspyötä/ kuljetusalustoja myydään netissä. Hinta vaan on todella suolainen, hyvinkin hyvästä pöydästä/alustasta saat pulittaa maltaita! jopa noin 150-200 euroa! En ole yksinkertaisesti raaskinut ostaa sellaista, vaikka tiedän että tarvitsen trimmaukseen ja toisaalta myös näyttelyihin että saan häkit/tarvikkeet kuljetettua hyvin paikan päälle.
Tähän ongelmaan sain apua rakkaalta mieheltäni joka pari kuukautta mietteitäni kuunneltuani, tuli päätökseen, että tehdään sulle sellainen, mittojen mukaan tottakai. Siis kuljetusalusta joka samalla toimii trimmialustana.

Ensiksi hommattiin kaksi vaneria, toinen oli tosi paksu n 20mm ja toinen ohut n 5mm. Ohuempi päällystettiin kumimatolla kummaltakin puolelta. Paksumpaan vaneriin hommattiin pyörät, jotka tulivat pulteilla paikoilleen ja kulmaraudat jotka pitävät hurjemmassakin menossa häkin paikoillaan. Kumimatto vaneri toimii taas häkin päällä trimmialustana jossa ei tassut luista, ja toisaalta vaimentaa kuljetettaessa häkin ja kuljetusalustan välillä niin, ettei häkki kolise paikoillaan ollessaan. Pyörät toki on toiset kääntyvät ja lukittuvat joka helpottaa ohjausta ja paikoillaan pysymistä ja toiset pyörät johtaa suoraan.Vetosysteemiksi valittiin naru jonka kädensija pehmustettiin.Ja voi että siitä tuli kätevä ja hyvä peli! Ja säästin paljon rahaa :)

Tälläinen siitä loppujen lopuksi tuli, tässä häkki paikoillaan ja asukas "testaa" sitä

 

Nyt on hyvä trimmata Benitoa alustan päällä

Koska säästin niin paljon tässä kuljetus/trimmialustassa, niin seuraavaksi päätin panostaa johonkin :)

Koska olen etsinyt niitä trimmaussaksia niin paljon, niin panostin kunnon trimmausaksiin. Sain hyviä vinkkejä suomen lagottoklubin facebook sivuilta, että Roseline tekee hyviä trimmaussaksia. Näinpä tästä innostuneena, hommasin trimmaussakset Findogsilta, Roseline 88080, pinkit unelmat. Hintaahan oli 79 euroa, ja samassa paketissa tuli myös tilattua sitten shampoota jota on kehuttu vaaleille koirille.Shampoota en ole kerennyt vielä testaamaan, joten siitä kokemuksia myöhemmin, mutta sakset pääsivät heti käyttöön! Ja kylläpä ne ovatkin hyvät :) Voin suositella kaikille

Roseline 88080

Benito ennen trimmiä

Benito trimmauksen jälkeen :)

Voi sanoa että kyllä trimmaus tekee koiran, ainakin näillä koirilla jotka ovat trimmattavia koiria.
Trimmauksen jälkeen kävimme Seinäjoen näyttelyssä pyörähtämässä, ja Benito sai tuomarilta ERIn laatuarvostelussa, mutta kilpailuluokassa tuli toiseksi.Olin tosi tyytyväinen kuitenkin koiran trimmaukseen, kehäkäytökseen ym. nyt tälläkertaa ei kuitenkaan menestystä tullut sen suuremmin.

Seuraavaksi vuorossa Jyväskylän näyttelyt ja näyttelymatka Norjan ja Pohjoismaiden voittajaan Lilleströmiin. Iso näyttely siis edessä siellä ja jännittää jo nyt hirveästi. Menemme kuitenkin ensisijaisesti sinne kokemusta hakemaan isommista näyttelyistä ja suurempia odotuksia sinulla ei ole. Näissä tunnelmissa jäädään odottamaan marraskuuta :)

Sertihän se sieltä tuli !!

Benitohan on saanut kolme vara-sertiä- niin harmittavan lähellä on ollut iso serti, mutta selkeästi on tarvinnut vielä aikaa kehittyä ja vastassa on ollut todella paljon kauniita kehittyneitä avoimen luokan uroksia ja SERTI on aina vaan mennyt vierestä.

Rehellisesti en ole kovasti osannut vielä odottaakaan liikoja menestystä, lähinnä vaan toivonut lisää kokemusta ja mukava harrastushan tämä näyttelyssä käyminen on. Ja arvostelut itselleni on aina tärkeitä. Se kertoo millainen koira on tällähetkellä ja millainen verrattuna toisiin samanikäisiin koiriin.

Vietin mukavan loman Budapestissa (ilman koiraa) ja tiesin kyllä että kun tulen kotia, niin seuraavana päivänä on Kokkolan ryhmänäyttely. En kerennyt koiraa kovin paljon valmistaa näyttelyyn, mutta luotin siihen että mies on edellisenä iltana sovitusti pessyt koiran, ja loppu sitten menee ihan tuurilla...
Noh kun tulin lauantaina Budapestista kotiin, ja näin koiran noin viikon tauon jälkeen, niin olin ihan hämmentynyt sillä koira oli selvästi saanut viikon aikana kilon ehkä kaksi lisää painoa :D Lisäksi mieheni oli pessyt koiran turkin sovitusti, mutta huomasin että kyljissä on muutamia tumppuja (varmaan pohjavilla alkaa tumppumaaan pian taas) Totesin että en voi tehdä enää paljoa tässä vaiheessa.. availin vähän tumppuja ja kävin nukkumaan ja valmistautumaan seuraavan päivän näyttelyyn. Ajattelin että näillä mennään!

Kokkolaan saavuimme hyvissä ajoin ja kehätkin oli aikaistettuja. Tuomarina toimi Ruotsalainen tuomari Kurt Nilsson. Junioriluokassa kilpaili kolme urosta ja muuten uroksia oli ilmoitettu 9 kappaletta! Benito oli vähän villi, sillä olimmehan olleet viikon erossa ja nyt oli niin hauskaa kun olin taas paikalla! Piti vähän näyttää omia temppuja, mutta kauniisti mentiin kuitenkin kehässä. Tuomari tykkäsi koirasta todella,, :)

Benito voitti luokkansa ja sai ainoana junnuista SA:n ja itseasiassa avoimen uroksistakaan ei kukaan sanut Sa:ta. Joten siinä vaiheessa alkoi minua jännittämään todella! Olimme Paras Uros kehässä aivan upean valioluokan koiran kanssa. Tottakai hän oli ensimäinen luokassa ja voitti Urokset, mutta koska sertit on kasassa niin... Benito sai ensimmäisen SERTINSÄ!!! Wohoo! Olin aivan onneni kukkuloilla :) Hieno poika!! todellakin :)

Arvostelu kuului näin;

"Stor kratful ung hane. Utmärkt huvud och uttryck. Goda propotioner. Väl utvecklad bröstparti. Tillräckliga vinklar. Bra ben och tassar. Mycket goda rörelser."

Vapaasti suomennettuna;
"Suuri voimakas nuori uros. Erinomainen pää ja ilme. Hyvät mittasuhteet. Hyvin kehittynyt rintakehä. Riittävästi kulmautunut. Hyvä raajaluusto ja käpälät. Erittäin hyvät liikkeet. "

Ja koska tyypillinen pönöyskuva jäi välistä, niin jaan kanssanne videon Beniton onnellisesta pyörimisestä!

Eesti, Eesti, Eesti...

Lauantaina suuntasimme Tallinnaan aamulaivalla. Laivamatkan ajan koirat olivat autokannella autossa häkissä, ja jätimme vielä häkkituulettimet päälle + juomista koirille. Laivamatka kesti n 2,5h ja sujui ilmeisen hyvin myös koirilta, sillä kun menimme autokannelle hakemaan autoa ja koiria, niin kumpikin koira veti sikeitä autossa!

Tallinnassa seikkailimme ja etsimme samantien Saku-Suurhallin.Kehänlaidalla olimme hyvissä ajoin ja valitettavasti ihana tuomari Branislav Rajic (Slovenia) oli kokenut tuomarivaihdoksen ja meitä arvosteli tälläkertaa Romanialainen tuomari Petru Muntean.

Benito meni kauniisti kehässä, mutta tuomari ei tykännyt ollenkaan. Näytti hapanta naamaa ja ei vaivautunut edes tutkimaan/tunnustelemaan koiraa. Kokoajan vaan pyöritteli silmiään ja sanoi no no no..
Tuloksena oli ERI, mutta tuomari sanoi että ei jatka kisassa tämän enempää. Liian korkea hänen mielestään (ei mitannut kuitenkaan, mistä voi siis tietää onko sallitussa mitoissa? ja huom koira on sallituissa mitoissa, en kuitenkaan jaksanut olla "eri mieltä" kehässä) 

Ystäväni lagotolle kävi sama juttu, tuomari ei tykännyt ollenkaan. Jo kehässä ollessa taas ei tutkinut kunnolla, pyöritteli vaan silmiään ja sama hapan ilme. Myöskään ystäväni koira ei menestynyt.

No tämä oli tämän tuomarin mielipide. Hieman tietenkin harmittavaa, että matkaa pitkän matkan ja tuomari ei vaivaudu edes tutkimaan ja tunnustelemaan koiran rakennetta ym. karvapeitteen läpi? Tai edes tarkastamaan että molemmat kulkuset on paikalla? No.. ehkä hän muodosti mielipiteensä vain noin nopeasti katsomalla koiran. Hieman pettynyt fiilis oli tähän tuomariin kyllä. Tuntui että hän oli muodostanut mielipiteensä jo ennen kun astelimme kehään yhden ainuankaan lagoton kanssa. Ja täytyy sanoa että miettisin seuraavalla kerralla todella, vienkö koirani hänelle.

Loppupäivän kiertelimme meren rannassa ja puistossa ja vietimme oikein mukavaa aikaa :) Koirat sai telmiä ja riehua puistossa ja purkaa kaiken ylimääräisen energian! Kävimme myös ostoksilla tottakai vähän tuliaisia kotia hakemassa..!

Hotellihuoneessa on tunnelmaa :)

 




Sunnuntai valkeni kauniina päivänä ja jälleen suuntasimme Saku-Suurhalliin näyttelyyn. Tälläkertaa tuomarina toimi Hollantilainen Hans Boelaars. Seurasimme jännittyneinä hänen kehiään ja sitä millaisista koirista pitää.. tuntui että on aika tiukka tuomari, monta rotua oli mennyt jo että hän ei edes ERInomaista jakanut.

Meidän vuoromme koittaessa Hans juoksutti ja tutki koiran tarkkaan. Huomasin tuomarin käytöksestä että hän todella tykkäsi koirasta. Benito sai ERI:n, ja oli VSP saaden myös ensimmäisensä Juniori-Sertin!! Ystäväni koira oli ROP ja sai ison Sertin, tullen samalla Eestin ja Baltian muotovalioksi!! Mahtavaa!

Toisinkin olisi voinut käydä, mutta oli hieno fiilis kyllä, kun menestystäkin tuli eikä tarvinnut kotia lähteä tyhjin käsin.Nyt on siis yksi junnu serti kasassa Eestistä ja toivottavasti lisää tulee myöhemmin! Ihan vielä en ole uutta matkaa varannut, mutta miettinyt jo mahdollista uuden matkan ajankohtaa :)

Hyvinkään ryhmänäyttely 21.9

Benito täytti 21.9 tasan 10kk! "Juhlimme" tasakuukaisia Hyvinkään ryhmänäyttelyssä, jossa Benito jälleen hienosti pärjäsi. Tuomarina toimi Heli Tenson, erittäin mukava naistuomari, jolla oli kuitenkin oma linjansa. Hän todella piti Benitosta :) Vaikka Benito vähän hössöttikin tapansa mukaan, ja hyvä että ei pussaillut tuomaria kehässä: joku tuomari voisi tästä pahastua todenteolla, mutta tämä ihastui Beniton hössötykseen :) Parasuros kehässä sanoi että vielä pitää kehittyä, on kovin pentumainen ja se on todella totta. Silti hän näki jotakin erinomaisen hienoa benitossa ja tulokset oli sen mukaisia :)

Tuloksena hienosti ERI, SA, JUK1, PU3 ja VARA-SERT

Henkilökohtaisesti arvostan myös kovasti jos tuomari on viitseliäs ja arvioi myös luonnetta. Siksi olenkin erittäin tyytyväinen tähän hyvinkään arvosteluun ja etenkin sen viimeiseen lauseeseen; Ihana luonne :)

Koko arvostelu kuului näin; "Erinomaiset mittasuhteet, luusto ja sukupuolileima. Kaunis pää. Ihana ilme. Erinomainen ala ja ylälinja. Hyvä häntä. Tasapainoisesti kulmautunut. Erinomainen turkki. Rodunomaiset liikkeet. Ihana luonne."

Hyvinkään arvostelu

Tästä on siis taas hyvä jatkaa!

Ensi viikonloppuna on vuorossa Tallinnan näyttelyt. Hieman jännittää miten kaikki menee, vaikka Viro onkin niin lähellä ja muutenkin turvallinen maa :) Lähinnä jännittää että onko laivat ajoissa, löydetäänkö perille, meneekö koiran kanssa kaikki hyvin jne. Hyvä ystäväni Pia lähtee mukaan myös, joten yksin ei olla liikenteessä. Ihanaa lähteä sinne! Pieni jännitys on vaan hyväksi :) 

Niin ja vielä hehkutan sen verran että Beniton "tyttöystävä" Martta sai hyvinkäällä ensimmäisen sertistä! Ja oli myös VSP! Hienoa ja aivan upeaa! Ikää ei ole tytöllä kuin se piirun verran 9kk! Upea tyttö :)

Porvoo kr 13.9.2014

13.9 suuntasimme Porvoon koiranäyttelyyn, jossa tulisi olemaan 26 lagottoa. Aikamoinen määrä siis! Joten suoraan sanottuna odotuksetkaan ei olleet korkealla, koska vastassa olisi paljon lagottoja, varmasti hienoja koiria :)

Saimme matkaseuraksi ihanaisen Pian (joka on Beniton tyttöystävän Martan omistaja) ja joka hyppäsi kyytiin Mäntsälästä, aivan matkan varrelta ja tuli seuraksemme turistina koiranäyttelyyn. Hyvät paikat varasimme heti kehän laidalta ja jäimme odottamaan näyttelyn alkua. Uroksia oli ilmoitettu yhteensä 11 näyttelyyn ja junioriluokkaan missä Benitokin kilpailisi, oli ilmoitettu 5 juniori-urosta. Kisasta tulisi siis kova ilman muuta.

Kehä alkoi ja olimme ensimmäisten koirien joukossa. Tuomari halusi ensin kaikki junioriurokset kehään ja astelimme sinne viidensinä. Kehässä kun seisoimme nätissä rivissä, aivan yllättäen alkoi kovaäänisistä kuulua kuulutuksia. Benito veti tästä oikeasti pupun pöksyyn ja oli täysi piteleminen että sain koiran pidettyä kehässä! Benito siis säikähti kovaäänisistä kuuluvaa kuulutusta! Onneksi se meni ohitse ja sen jälkeen Benito oli taas oma itsensä.

Tuomarina toimi Hans Erhard Grüttner, saksalainen tuomari, mukavan oloinen ja iso mies. Osa koirista ehkä vähän jännitti tätä miestä, mutta tuomari antoi koirille aikaa. Tuomari oli kuitenkin melko nopea arvosteluvauhtiin päästyään, ei kestänyt kauan kun hän oli muodostanut mielipiteen koirasta. 

Beniton ollessa vuorossa kaikki meni juuri niin kuin pitääkin, Benito seisoi kauniisti, juoksi kauniisti, otti tuomarin vastaan häntää heiluttaen, hampaat antoi katsoa jne. siis loistosuoritus koiralta ja esittäjältä. Ja tuomari piti Benitosta! Lyhyt arvostelu kuului näin; 
"Lovely head, elegant topline. Coat is on  a good way. Very good angulated. Moved well."

Benito voitti luokkansa, sai erinomaisen, lisäksi tuomari antoi yllätyksekseni vielä Benitolle SA:n. Benito pääsi urosten paras uros kisaan. Kisassa menestystä ei tullut liiemmin, vaan siellä kaikki muut urokset olivat todella kauniisti kehittyneitä, isoja uroksia! Benito oli kuitenkin hienosti PU5! Ja sai Vara-Sertin!! Vau olin jo niin onnellinen tästä menestyksestä! :)

Siinä ei ollut kuitenkaan vielä kaikki. Rotunsa parhaan valinnan jälkeen, kehässä käytiin vielä yksi kilpailu, Royal Canin Rotunsa Parhaan Juniorin valinta. Benito kisasi juniorinarttua vastaan ja tälläkertaa kävi niin, että tuomari valitsi Beniton ☆♡☆ ROP-Junioriksi! ☆♡☆

Menestystä siis sataa tälläkertaa :) En olisi uskonut ihan näin hienoa menestystä, mutta olen enemmän kuin iloinen!

Ja hienoista ruusukkeista sitten tietenkin posekuva 

Päivän kruunasi kuitenkin se, että Benito pääsi ihanaisen tyttöystävänsä Martan luokse leikkimään! Sitten nämä ihanaiset leikkivät ja riekkuivat niin, että lopulta kun oli kotiinlähdön aika niin Benito nukkui koko matkan takaisin Mäntsälästä Jyväskylään. Kyllä nyt jää Marttaa Benitolla ikävä!

Benito ja Martta

Ja tässä vaiheessa voin kertoa sitten suunnitelmia seuraaville viikoille. Suunnitelmissa on seuraavaksi mennä Tallinnaan Viroon kaksipäiviäisiin koiranäyttelyyn. Toiveissa on tietenkin JCAC ja sitten ehkä myöhemmin kun niitä tarpeeksi kerättynä, niin valioarvo EE JMVA (eestin juniorimuotovalio) mutta siihen on vielä pitkä matka! Toivon että Viron näyttelyiden jälkeen ollaan vähän lähempänä sitä tavoitetta :)

 

Minulle Lagotto Romagnolo?

Tämän postauksen ajattelin omistaa lagoton hankkimista suunnitteleville. Nostan esille plussia ja miinuksia koirasta ja omia havaintojani. Ja aivan ensimmäiseksi haluan painottaa että tämä on teksti aivan "tavalliselta" lagoton omistajalta. En ole rotuasiantuntija, tai kasvattaja, en ulkomuototuomari, enkä terveysministeri. Mutta voisin luonnehtia tässä asiassa itseäni huumorimielessä "kokemusasiantuntijaksi" kahden lagoton kokemuksella.

1. Lagotto on suloinen kun lelukoira
- tähän tosiasialliseen kommenttiin törmään tämän tästä. Ja tämä on totta! Lagotto näyttää aivan lelukoiralta. Niin suloinen, pörröinen, minun tapauksessa valkoinen, siltä että sitä voisi vaan pitää lelukoirana! Mutta sellaista se ei ole.
Lagotto on aktiivinen työkoira. Mitä se tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että alkuperäisessä maassaan Italiassa koiria ollaan käytetty työkoirana, vedestä noutavana koirana ja kalastajan apuna sekä sienikoirana. Lagotollahan on erittäin hyvä hajuaisti ja se etsii maan alla kasvavia tryffelisieniä. Lagotto on myös erittäin hyvä seuralainen, luotettava kumppani ja innokas oppimaan uutta. Lagotton luonne on vaatimaton, innokas, lempeä, omistajaansa kiintyvä ja helposti koulutettava.

Sohvankoristeeksi lagotosta ei ole. Se kaipaa tekemistä, aktiivisuutensa vuoksi. Se kaipaa tehtävää, tehtäviä, työtä mitä se voi tehdä. Se voi olla onnellinen kun pääsee omistajansa kanssa tekemään mitä tahansa, vaikka haravoimaan pihaa, tai kalastamaan laivakoiraksi.

Mutta se tylsistyy nopeasti jos sillä ei ole tekemistä. Netissä olen törmännyt kuviin (nuoren) lagoton tekosista mitä on tehnyt tylsistyessään kotona, kun isäntäväki on ollut töissä pitkän päivän. Ne kuvat eivät ole kaunista katsottavaa.Mieti haluatko että lagottosi tuhoaa sänkysi palasiksi tai uuden sohvasi? Lagotolle kannattaa ylipäätänsä järjestää tekemistä, niin sen eri tarvitse keksiä itse.

Harrastukset ovat lagoton kanssa oivaa puuhaa, esimerkiksi agility, tokoilu ja etenkin kaikki missä lagotto voi käyttää nenäänsä. Jälki-harrastus, tai ihmisten/sienten/namipalojen etsiminen. Lagotto rakastaa työtä, lagotto tarvitsee työtä! Lagotto on oiva kotikoirakin, ei sen kanssa tarvitse harrastaa kalliita harrastuksia, mutta tekemistä se tarvitsee siellä kotikoiranakin.
Kotikoirakin tarvitsee peruskoulutuksen. Lagotto suloisuudellaan saattaa hämätä, sillä se tarvitsee koulutuksen siinä missä muukin koira. Hihnassa ei vedetä, pöydiltä ei varasteta ruokaa, saako kerjätä suloisilla nappisilmillä ja omistajan pitää olla koiralle johtaja, tai koira ottaa nopeasti johtajan paikan. Se ei vaan pysty olemaan siinä asetelmassa ja pian voi tulla ongelmia. Niin muiden koirien kun ihmistenkin kanssa. Lagotto siis tarvitsee perustottelevaisuukoulutuksen.
Mieti miten paljon aikaa ja energiaa olet valmis tarjoamaan koiralle ja oletko valmis tarjoamaan sille peruskoulutuksen jotta saisit siitä hyvä koiran?

Lagotto suloinen kuin lelukoira, ei kuitenkaan ole lelu

2. Lagottojen terveys
Lagotoilla esiintyy erilaisia sairauksia. Osa on perittyjä, osa "huonoa" tuuria. En kauhean pitkälle mene sairauksiin, mutta luettelen muutamia yleisiä. Oma vinkkini on: kysy näistä sairauksista kasvattajalta. Tutustu huolella vanhempien ja vanhempien lähisukulaisten ja tai aiempien pentujen terveystuloksiin. Terveys on tärkeä asia. aina ei voi sairauksille tai muulle mitään, mutta se on jo paljon että vanhemat on terveystutkittuja ja jalostustoimikunnan hyväksymistä yhdistelmistä.

Lonkkaviat: Lagotoilla esiintyy perinnöllistä Lonkkanivelen kasvuhäiriötä. Se voidaan jäljittää perinnölliseksi. Vakavat lonkkaviat johtavat yleensä nivelrikkoon koiralla ja on sekä koiralle kivuliasta että myös haittaa normaalia koiran jokapäiväistä elämää ja harrastamista. Myös yliruokinta pentuaikana voi altistaa lonkkavian syntymiseen. C- ja D-lonkkaisia lagottoja on syntynyt yllättävän paljon vuosina 1995-2010.

Jalostuksen toimintaohjeessa todetaan lonkkien osalta seuraavasti: Mikäli C -lonkkaista koiraa halutaan käyttää jalostukseen, toisella osapuolella tulee olla A- tai B-lonkat. C-lonkkaisen nartun toiselle pentueelle voi saada hyväksynnän vasta, kun ensimmäisestä pentueesta on 50 % lonkkakuvattu. D-lonkkaisen koiran jalostuskäyttö ei saa jalostustoimikunnan hyväksyntää.

Tervelonkkaiseksi hyväksytään A ja B lonkat.

Silmäsairaudet;  Silmäsairauksia on alkanut esiintymään jatkuvasti enemmän. Yleisimpimä niistä Distichiasis.

Ylimääräiset ripset, jotka tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sisäpuolelta (distichiasis) luomen reunasta tai luomen sisäpuolelta (ektooppinen cilia). Ylimääräiset ripset väärissä paikoissa ärsyttää silmää. Perinnöllinen vaiva jonka periytyvyttä ei tarkasti tiedetä.

Suositeltavaa olisi, ettei kahta distichiasis tai ektooppinen cilia-koiraa yhdistettäisi.

Pentuiän epilepsia; Lagotoissa esiintyy perinnöllistä pentuiän epilepsiaa.

Epilepsia aiheuttaa vapinaa, tärinää ja kouristelua aiheuttavat kohtaukset alkavat noin kuukauden ikäisissä pennuissa ja jatkuvat kuukauden tai kaksi, kunnes katoavat kokonaan. lagotto voi olla perimältään pentuiän epilepsia geenin suhteen normaali, kantaja tai sairas.

Jalostukseen voidaan käyttää kaikkia koiria, kun harkitaan partnerin oikein. Vaihtoehtoja ovat seuraavat:

Terve / terve

Terve / kantaja -> keskimäärin puolet pennuista kantajia ja puolet normaaleja geenivirheen suhteen

Terve / sairas -> tästä yhdistelmästä kaikki pennut ovat kantajia

Huom! Lagotoilla on havaittu uudentyyppistä kertymäsairautta. Sairastuneiden Lagottojen oireet ovat alkaneet 4kuukauden – neljän vuoden iässä. Oireet ovat eteneviä ja vaikuttavat etenevän nopeammin niillä koirilla, joilla oireet ovat alkaneet nuoremmalla iällä. Tyypillisimpiä ovat pikkuaivo-oireet (kuten kävelyssä ataksia eli koira kävelee kuin humalainen). Osalla koirista on myös esiintynyt nystagmusta eli silmien nykivää liikettä, joka on etenkin oireiden alkuvaiheessa ollut ajoittaista, kohtauksenomaista. Oireiden edetessä osalla koirista on havaittu myös käytösmuutoksia, kuten levottomuutta tai aggressiivisuutta.

Tähän on kehitetty oma geenitesti, missä koira voi olla normaali, kantaja tai sairas. kertymäsairaus on suhteellisen uusi lagotoilla.

lisää aiheesta ja muistakin sairauksista ja jalostustoimikunnan tavoiteohjelma

www.lagottoromagnolo.fi 

Oma ensimmäinen lagottoni kuoli hyvin nuorena, vain 3kk ikäisenä. Syynä ei ollut mikään ylläolevista sairauksista, vaan kyse oli siitä että pennun hermosto ei kehittynyt tarpeeksi hyvin. Miksi näin, sitä ei koskaan voi tietää? Joka tapauksessa se oli koko perheelle hyvin surullista. En ole koskaan päässyt asiasta kunnolla ylitse. Aatu oli perheeseemme todella odotettu ja hyvin rakastettu. Hän eli lyhyen mutta sitäkin tärkeämmän elämän. Jos haluat lukea lisää ensimmäisen lagottoni "Aatun" tarinasta, se löytyy osoitteesta http://budoarhermes.blogspot.fi/2014/02/ihanaa-odottelua.html

Aatu ♥

3. Lagottojen luonne

Toinen tärkeä seikka miettiessäsi lagoton ottamista on tutustua pennun vanhempien luonteeseen. Jalostuksessa on käytetty arkoja koiria ja lagotoissa on näkyvissä arkuutta. Osa on niin arkoja että pelkäävät omaa varjoaankin. Lagotto ei saa olla varautunut ja liian arka! Pentueen emä perityttää ja opettaa paljon sellaista pienille pennuille, joka luo pennusta jonkinlaisen. Myös uroksen luonne vaikuttaa, mutta vieläkin enemmän pentueen emän asema pennun elämän ensimmäisten viikkojen aikana vaikuttaa pennun elämään läpi sen elämän. Osa on siis perittyä, osa opittua ja osa tulee elämänkokemuksen myötä. Ole siis tarkkana millaisesta pentueesta otat koiran. Tutustu terveystuloksiin mutta tutustu myös luonteisiin. lagotton luonne tulisi olla rotumääritelmän mukainen;

"KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Synnynnäinen hakutaipumus ja erittäin hyvä hajuaisti ovat tehneet rodusta hyvin tehokkaan tryffeleiden etsijän. Rodun aiempaa metsästysviettiä on jalostuksella muutettu, joten riistan haju ei häiritse sen työskentelyä. Lagotto romagnolo on mukautuva, vaatimaton, innokas, lempeä, hyvin kiintynyt omistajaansa ja helposti koulutettava. Se on myös erittäin hyvä seuralainen sekä erinomainen vahti."

Hylkääviä virheitä on mm. Vihaisuus tai liiallinen arkuus.


Pennun sosiaalistaminen on tärkeää, se että totuttaa pennuun lähes kaikkeen mihin se voi törmätä myös aikusenakin. Kuietnkaan pelottelematta pentua! Erilaisiin ääniin, ihmisiin, koiriin, eläimiin.. paikkoihin, autoihin, "ostoskeskuksiin", vieraisiin ihmisiin ym ym ym.tutustuminen on tärkeää. Vain kekseliäisyys on rajana. Sosialistamisen kausi ulottuu pikkupentuikään, noin ikäaikakauteen 4vk - 14vk asti. Toki myöhemminkin on tärkeää jatkaa sellaista elämää että mikään ei ole aivan outoa ja ihmeellistä.

4. Lagoton turkinhoito

Turkinhoidosta olen tehnyt oman postaukseni, ja se löytyy jostakin aiemmin. Lagoton turkki vaatii hoitamista. Jollekin se hoitaminen voi helpommillaan olla sitä, että leikkaa turkin lyhyeksi pari kertaa vuodessa. Jollekin toisella joka haluaa esimerkiksi harrastaa näyttelyitä, lagoton turkkiin saa kulumaan aikaa urakalla joka viikko! On pesua, trimmausta, takkujen avaamista kammalla, saksilla arkipäivää :) Yhden lagoton kanssa tämä voi olla vielä helppoa, mutta lagottoperheissä on tapana kertyä lagottoja enemmänkin ja silloin tämän voisi jo käydä työstä. 

Lagottojen turkkien välillä on eroja. On helppohoitoisia ja vaikeahoitoisia. Vaaleita yleensä pidetään vaikeampana, lähinnä turkin laadun takia, koska turkin karva on usen höttömsempää. Mutta itse rakastan turkinhoitoa, vaikka se välillä aiheuttaakin päänvaivaa ja harmaita hiuksia. Lagoton hyviä puolia on juuri myös sen turkissa; karvaa ei irtoa. Nurkissa ei ole karvaa ollenkaan. Mutta karvaa pitää säännöllisesti lyhentää, ja pitkäksi päässeenä se takkuuntuu helposti. Hyvä neuvoja on kasvattaja joka antaa neuvot ja ohjeet ja tarpeen mukaan jopa trimmaa kasvattejaan. Hyvä kasvattaja on siis myös kullan arvoinen :)

 

 Ja jos kaikista näistä varoitteluista olet vieläkin haluamassa lagoton, niin onnittelut sillä olet päätymässä hyvään rotuun. Lagotto on todella ihana, sosiaalinen ja rakastettava kaveri, joka helposti vie sydämesi. Lagotto on myös kuuliainen ja paras ystäväsi. Lagotto rakastaa hyväilyjä ja rapsutuksia, ja lagotto kääriytyy syliisi sanoen: "rakasta minua". Samalla se käärii sinut sydämensä ympärille ja pian huomaat että olet aivan myyty ♥ Näin käy kokemukseni mukaan useammille:)