Uusi alku, uusi koiran odotus :)

Hei!

Olen reilut kolmekytvuotias perheenäiti ja täysin hurahtanut "koiraelämään". Kokemusta koirista on kertynyt jo vuosien takaa, viimeisimmän lagotto rotuisen koirani Aatun jouduimme saattelemaan kovin nuorena, vain 3 kk ikäisenä sateeenkaarisillalle vaikean neurologisen sairauden vuoksi muutamia viikkoja sitten. Sitä aikaisempi koiramme hovawarturos eli pitkän ja onnellisen elämän ja hänet saattelimme sateenkaarisillalle 12 vuoden ikäisenä viime syksynä. Kovin paljon on siis surua ja menetystä sattunut tiellemme vuoden sisään. Mutta kenties mekin saamme pian kotia oman onnen, joka saapuu koirankokoisessa paketissa?

Aatun menehtymisen jälkeen, aloimme etsimään uutta koiraa. Ei korvatakseen kenenkään paikkaa, mutta kenties täyttämään se koiran mentävä aukko.. Alkoi jälleen kysely ja miettiminen siitä, että missäs olisi lagotto romagnolon pentuja myytävänä, kesties jollakin kasvattajalla?

Sain vinkin siitä, että eräs erittäin kaunis ja lupaava 4 kk ikäinen pentu olisi todellakin myytävänä erittäin hyvällä kasvattajalla. Kummatkin pentueen vanhemmista on terveitä (tämä oli minulle prioriteetti nro. yksi) ja hyväluonteisia (prioriteetti kaksi), pentu olisi myös myytävänä tunnetulta hyvältä kasvattajalta hyvistä oloista. Kun nämä asiat ovat kunnossa, niin sen jälkeen kaikki muu on vain ja ainoastaan plussaa!

Pennun emä on maailmalla menestynyt näyttelytähtönen European Junior Winner , World Junior Winner, JCH SK, JCH CZ, JCH HUN, Multi CAC/CACIB/BOB/BIG  Slovakian Grandchampion Coco (JE Carrier, HD A/B)  ja pentueen isä on puhdasrotuinen työkoira Tom (Caldari) (HD A, JE FREE). Kummatkin ovat hyväluonteisia ja tutkitusti terveitä, ainoastaan Coco on JE -kantaja, mutta siinä ei ongelmaa koska on käytetty jalostusurosta joka ei ole JE -kantaja. Aina täytyy muistaa että vaikka tittelit eivät periydy, vaan ensisijaisesti luonne ja koiran ominaisuudet ja geenit, mutta silti tittelit näyttelyistäkin kertoo osalta siitä, mitä koira on ollut näyttelyssä verrattuna rotumääritelmään ja muihin rotunsa edustajiin nähden.

Kasvattajan kanssa puhuimme pitkät pätkät pennusta, sen luonteesta, vanhemmista, terveystuloksista ym. Koiran nimi on ♥ Solipse Benito ♥ Aivan taivaallisen kaunis vaaleaturkkinen pörrö. Menetin sydämeni oitis hänen kuviaan ja videoitaan nähtyäni. Joku sanoi että Benito näyttää aivan lampaalta, ja sehän sopii, sillä lampaat on niin kauniita :) Benitolla on pentueen kaunein ja kiharin turkki ja kasvattaja pitkän aikaa ajatteli että hän pitää Beniton itsellään, kunnes viimehetkillä päätti vaihtaa ja otti Beniton veljen Basileon itselleen. Veljekset on hyvin samanlaisia ja kummatkin eirittäin lupaavia. Ovat myös hyvin samankokoisia ja ulkonäöllisesti ja rakenteellisesti vain hyvin vähän eroa.

Benito tuoreessa kasvattajan ottamassa kuvassa 4 kk ikäisenä

Kerroin millainen meidän perheemme on (kolme kouluikäistä lasta ja vanhemmat isä ja äiti), asumme taajamssa okt, reilu oma piha ja vieressämme on hyvät lenkkeilymaastot ja tykkäämme ulkoilla ja liikkua luonnossa sienestäen ja vaeltaen. Lisäksi kerroin että meillä on pieni vene ja olemme varsinkin kesäisin innokkaita kalastajia. Koira tulisi ennenkaikkea perhekoiraksi, mutta koska olen myös koiraharrastuksissa mukana paljonkin, niin tahdon koirasta myös kaveria kaikkeen koiramaiseen touhuiluun näyttelyistä aina tokoiluun ym. Kerroin myös siitä että edellinen lagotto koiranpentumme menehtyi neurologiseen sairauteen vain 3 kk ikäisenä. Kasvattaja oli tästä asiasta hyvin pahoillaan.

Mietin olisiko tämä pentu se meidän pentumme?Ainut mietittävä asia tässä pennussa oli se, että hän on kasvatettu ja asuu nyt ulkomailla Slovakiassa. Alkoi miettiminen ensiksikin siitä, haluammeko todella pennun itsellemme ja olemmeko valmiit maksamaan kenties hieman enemmän siitä, että saamme hänet tänne Suomeen? Ulkomailta juuri tämän koiran tuominen Suomeen alkoi ajatuksena houkutella enemmän. Ja niin me päätimme, että Benito tulee meille :) Kun päätös oli tehty, niin seuraava pohtiminen oli se, miten mahdollista saada koira Suomeen ja kuinka paljon se tulisi maksamaan?

Meillä oli paljon kysymyksiä, mutta onneksi kasvattaja oli hyvinkin valveutunut asiasta, ja koiria tästä pentueesta oli menossa Usaan, Norjaan, Belgiaan ja Saksaan, joten kasvattaja oli hyvin selvillä mitä vaaditaan ja koiralla oli valmiina kaikki passit, rokotukset ym. Maksut lentoyhtiön kautta rahtina lähtettynä tuntuivat ensi alkuun kovin kalliilta (rahti olisi tullut maksamaan noin 600-700 euroa, siis niin että pentu matkaa rahtina yksin lentokoneen ruumassa Suomeen) ja etsiskelimmekin tovin että miten olisi edullisinta ja koiran kannalta parasta tuoda koira Suomeen? Päädyimme kasvattajan kanssa valintaan, että kasvattaja tuo pennun Suomeen suoralla Finnairin lennolla, ja maksamme lentoliput ees taas ym. kulut, koska tämä oli pennun kannalta paras sekä edullisin vaihtoehto ja kasvattajalle tämä järjestely sopi mainiosti.

Kaikki siis ratkesi parhaiten päin, ja siltä se nyt todella näyttää, että me nyt odotamme sitä omaa pentukoiraa Suomeen ja hänen olisi tarkoitus tulla tänne ensi viikon lauantaina lennolla Wienistä Helsinkiin! En malttaisi millään odottaa Benitoa :) Mutta onneksi tähän ei ole enää kuin viikko!

Koska edellisestä "pentuajasta" meillä on vain vähän aikaa, niin koti näyttääkin hyvin pentuturvalliselta, matot on valmiiksi pois lattialta ja johdot piilossa. Joten varsinaisia valmisteluita ei enää tarvita. Kävin Benitolle ostamassa uutta tuttua koiranruokaa Purinan Pro Plania, jota hän on tottunut syömään siellä kasvattajan luona. Koiranpeti on valmiina pestynä ja samoiten kevythäkki joka toimii makuuhuoneessa koiran omana paikkana. Lelut odottaa leikkijää ja koiranhihnat ja pannat käyttäjää.. :)

Ilmoitin myös jo läheiseen pentukouluun, ja sovittiin että olemme aloittamassa siellä pentukoulua loppukuukaudesta, kunhan ollaan ensin muutama viikko vietetty "kuherruskuukautta". Se on oikeasti tärkeää aikaa, että tutustumme toisiimme rauhassa ja luomme sitä yhteistä säveltä. Sen jälkeen voidaan aloittaa harrastukset, mutta tietenkin säännöt kotona on samat päivästä yksi lähtien. Täytyy meidän ihmisten vielä varmasti kerrata ne ennen pennun tuloa..

Benito on siis tervetullut perheenjäsen, jota odotamme kaikki innolla. Lapset laittavat rasteja kalenteriin ja laskevat päiviä jolloin pentu saapuu Suomeen. Ja ennenkaikkea ehkä ilmassa pientä jännitystä siitä, millainen se pentu sitten oikeasti onkaan! Mutta eiköhän sekin selviä aikanaan, kunhan pääsemme kunnolla tutustumaan ! ;)

Kaisa & Co