Aivan aluksi tahdon sanoa, että Benitolla on mitä mahtavin luonne! Eikös kaikilla pentukoirilla ole? No mutta, hyviä asioita Beniton luonteessa on se, että avoimesti ja rohkeasti tutustuu kaikkiin ihmisiin ja koiriin. On aivan uskomatonta miten se vaan häntää heiluttaen menee kaikkien luokse ja seuraavaksi sitten jo nuoleekin naaman ja "pusuttelee" ym. On ihanaa että on tälläinen sosiaalinen tapaus koirana :)
Toiseksi sanoisin että Beniton luonteessa on ihanaa se rauhallisuus. Koska temperamentiltaan koirapentueesta itse valitsisin temperamentiltaan jotakin siitä välistä, eli en sitä joka olisi "villein" tapaus, enkä toisaalta sitä joka vetäytyisi syrjään eniten ja olisi arka. Nämä luonteenpiirteet eivät tietenkään kerro sitä millainen pennusta välttämättä tulee kasvaessaan isoksi, koska paljon tapahtuu sen jälkeenkin kun pentulaatikosta/kasvattajalta pois lähtevät, mutta silti pikkupennuistakin ja heidän luontaisesta temperamentistaan voi jotakin päätellä. Villi ja tosi sähikäinen pentu vaatii ehkä omistajaltaan paljon, että osaa suunnata ja motivoida sen villeyden jonnekin "oikeaan" paikkaan ja toisaalta arka pentu myös vaatii tosi paljon omistajaltaan. Voi olla että luontaisesti arasta koirasta ei koskaan tule yltiösosiaalista, mikä voi sitten olla ikävää jos on tarkoitus kovinkin paljon liikkua vaikkapa koiraharrastuksissa/näyttelyissä. Ja voiko silloin niin paljon liikkua jos koira ei silminnähden nauti sellaisesta? Mutta toisaalta koira oppii läpi elämänsä, ja sinnikkäällä opetuksellakin on merkityksensä ja koira voi läpi elämänsä kehittyä ihan mihin suuntaan vaan kokemusten ja opetuksen muokattavana.
Mutta summasummarun siis jos saisin valita niin ottaisin sen keskimääräisellä temperamentilla varustetun koiran, ja Benito tuntuu olevan juuri sitä :) Luonteelleni sopii sellainen rauhallinen, tarpeentullen sopivasti temperamenttia omaava, mutta avoin ja sosiaalinen koira. Riittäisikö minulla rahkeet hyvin vilkkaaseen tai hyvin vetäytyvään arkaan koiraan? Omat taidot voisivat loppua kesken, mutta varmasti parhaansa sitä yrittäisi silloinkin.
Benito on kotiutunut myös siinämielessä kotiin, että alkupäivinä se vaan "pusutteli" ja halaili ja oli oikein ihana koiranpentu. Mutta parina viimepäivänä on alkanut tulla Beniton ilkikurisuuskin esille :)) Johan sitä odotettiinkin. Nimittäin kiellosta huolimatta tehdään kaikenlaista koiramaista tai pitäisikö sanoa pentumaista jäynää kuten kenkien pureskelua ja ruokapöydältäkin Benito on muutamaan otteeseen löytynyt! Mutta tätä vähän odotinkin, että milloin osataan olla niin rentoja, että uskalletaan vähän kokeilla rajojakin. Mutta meillä on niin "ikävästi" kuitenkin asiat, että rajat on ja pysyy. Kiellot ja kehut on ja pysyy. Kolme lasta toivottavasti riittävän hyvin kasvattaneena, menee yksi lagottokin siinä samassa :)
Äidin kengät vähän väärässä paikassa...
Meillä on käynyt runsaasti ihmisiä ihastelemassa Benitoa ja itsekin ollaan kyläilty siellä täällä. Tämä on sitä tutustumista meidän perheen sosiaaliseen elämään. Toistaiseksi kaikki mennyt hirvittävän hyvin. Myös toisten koirien kanssa Benito on kun kala vedessä. Tänään vielä lähdetään vähän kaupungille pyörimään ihmisvilinään ja sen jälkeen nautitaan auringosta kotipihassa.
Siitä tulikin mieleeni että punkkikausi on alkanut!!! Kaksi punkkia bongasin Beniton turkista. Tässä kohtaa pitää sanoa että valkoisesta turkista bongaa tosi helposti mustat öttiäiset. Tässä vähän kuvamatskua listityistä punkeista!
Listittyjä viheliäisiä punkkeja Benin turkista
Punkkivapaata viikonloppua kaikille!
Kaisa &
Co
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti