kuuma päivä saarijärvellä!

Päivästä ajelimme Saarijärvelle koiranäyttelyyn Beniton kanssa, autolla jonka ilmastointi oli rikki! Hellemittari näytti +30 astetta ja autossa oli varmaan se +50 vaikka ajeltiin ikkunat auki..

Näyttelyssä olimme hieman myöhässä paikalla,  ja kerkesimme alas asettua kun oli jo pian meidän vuoro. Beni liikkui laiskasti kehässä koska sillä oli niin älyttömän kuuma! Vaikka vettä oltiin juotu ja varjossa oltu. Itsekin olin tosi kuumissani.
Tuomarina toimi Roberto Schill ja tälläkertaa meille kävi niin että Benito sai tosi hyvät arvostelut ja ERI:n eli erinomaisen  tuomarilta, mutta tuomari ei tykännyt Benitosta niin paljoa että olisi antanut kunniapalkintoa tai sijoittanut rotunsa parhaaksi pennuksi. Ainahan ei voi menestyä se on selvä :) tämän olemme jo oppineet ja olin jälleen kerran todella tyytyväinen jokatapauksessa ihanaan ja kauniiseen koiraani 💜

Näytelmien jälkeen läjdimme ajamaan kotia kohti ja kävimme tietenkin kuuman päivän viilennyksellä, eli uimassa.
Benito on kyllä taitava uimari :) videotakin yritin tähän laittaa, mutta ei taida onnistua nyt.
mutta tässä linkkiä videoon

Benito uimassa

Ja oli muuten kuuma päivä koiranäyttelyssä! Toivottavasti pian viilenee edes vähän :)

Tampereen pentunäyttelyt 19-20.7

Näytelmissä viikonloppuna pyörähdettiin ja jälleen kerran sain olla enemmän kuin tyytyväinen koiraani, sillä Benito meni todella hienosti. Tämähän alkaa mennä jo rutiinilla :)

Ainut vaan, että viikonloppu oli todella todella todella kuuma! Hellettä ja koira ja minä väsähdettiin kyllä ihan täysin tuolla näyttelyssä. Paahtavan kuuma 30 astetta, ukkostakin ilmassa (ei tullut onneksi päälle asti), ja polttavan kuuma aukea jossa ei varjon varjoa ollut missään! Onneksi olin kaukaa viisas ja otin sateenvarjoja mukaan joten saimme olla auringolta suojassa.Mutta koiran väsymyksen huomasi molempina päivinä siitä, että ei enää jaksanut loppukehissä (ryhmäkehissä) vaan meno oli siellä vähinnä löntystelyä ja maan haistelua. En saanut vaan koiraa jaksamaan hienosti juoksemaan! Noh.. eihän sille voi mitään; koira on koira ja pentukoira vieläpä. Ja kaikenkaikkiaan olen todella tyytyväinen koiran menoon ja menestykseen. Molempina päivinä Benito oli ROP (rotunsa paras) saaden myös KP (kunniapalkinnon)

Viikonlopun "palkinnot", kohtahan tässä pitää jo palkintokaappia hommata

Kuten huomaatte, kuvassa oli myös yksi hieno ruusuke, ja sen takana on Lapsi ja koira -kisa johon Benito osallistui tyttäreni kanssa. Ja kuinkas siinä kävikään? Nämä voittivat kisan! Hienoa Elsa ja Benito!

 

kuva: riikka jauhiainen

Hieno viikonloppu takana. Mutta jotta päästään nauttimaankin päivistä niin koko seuraava viikko ollaan uitu joka päivä, käyty etsimässä sieniä metsässä lähes joka päivä ja suunniteltu siinä sivussa vähän syksyn menoja. Olisi äärettömän hienoa jos pääsisi syksyllä aloittamaan Beniton kanssa jotain harrastusta. En ole vaan päättänyt mikä se olisi. Arvon välillä; agility, toko, jälki, pelastuskoira-harrastus. Saa nähdä mihin päädymme tänä syksynä, tokosta ainakin jossain määrin olisi meille hyötyä joka tapauksessa, koska murrosikäinen koirani alkaa välillä ilmentää hieman uppiniskaisuutta. (varmaan kuuluu ikään) lähinnä vaan niin että korvat häviää. Olisi hienoa jos voisimme vähän treenata sitä kuuntelemista ja myöskin tokoa joka auttaa kontaktissa tosi paljon. Näillä ajatuksilla tälläkertaa :)

Näyttelyiden odottelua :)

Koiranättelyt on vaan oikeasti tosi kivoja! Koiranäyttelyissä tapaa tosi mukavia koiraihmisiä
 Ja muita koiraharrastuksiin hurahtaneita ja kerrankin pääsee oikesti juttelemaan koirista oikein urakalla! Ja mitä tapahtuukaan kun kaistapäät ja hurahtaneet tapaa toisiaan? No jutellaan tietenkin suu vaahdossa niistä koirista! Mikä onkaan parempaa :)

Koiranäyttelyihin on myös todella mukava lähteä ja valmistautua. Saa pestä koiran luvan kanssa, trimmata ja puunata ja ihastella koiranäyttelyissä myös muita aivan ihanan kauniita ja hyvätapaisia koiria ♡

Koiranäyttelyihin valmistautumisessa pitää myös miettiä sitä omaa esiintymistä miten esittää koiran kaikkein suotuisammin? Pitää miettiä myös omaa pukeutumista. Koska koiranäyttelyitä on monenlaisia, niin pitää miettiä mikä sopii mihinkin. Ulkonäyttelyissä voi sade kastella joten sateenvarjo voi olla hyvä pakata laukkuun mukaan. Ulkonäyttelyissä myös pitää pukeutua sään mukaan ja kylmillä ilmoilla takki päälle ja kaulaliina kaulaan. Myös sitä pitää miettiä että koiralla on hyvä olla! Kevythäkki saattaa mennä todella kuumaksi hellepäivinä tai sateella ja tuulella tulla kylmä koiralle! Koiralle pitää aina kuitenkin varata vesikuppi, vettä ja mielellään makuualusta tai häkki.

Pukeutuminen aiheuttaa joskus harmaita hiuksia ja varsinkin jos ei ole mitenkään erityisen paljon varaa käyttää erikseen näyttelypukeutumiseen, niin silloin täytyy käyttää vaatteita mitä löytyy kaapin pohjalta. Näyttelyitä on myös pieniä ehkä epävirallisia mätsäreitä joihin ei tarvitse juurikaan"hienosti" pukeutua.  Ja sitten taas juhlavia isoja kansainvälisiä näyttelyitä joihin jo syytä hieman laittaa siistimpää päälle.

Parin viikon kuluttua on maailmanvoittaja koiranäyttely, joka on siis iso sisänäyttely, ja sinne ajattelin laittaa siistimpää ylle. Mietin vaan kovasti sitä käykö valkoisen koiran taakse valkoinen jakku, jotta koiran ääriviivat ei hukkuisi taustaan? Tätä dilemmaa pohtiessani päätin ottaa muutaman kuvan ja tarkastella asiaa. Kuva kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa.
Huom koira tai emäntä ei ole kuvassa mitenkään
"laitettu" kuvan vaan pitää kertoa miltä asu ja väri näyttää koiraa esittäessä. Vertailussa;


Vihreä jakku/takki joka sopii parhaiten ulkonäyttelyihin

Punainen jakku/pusakka joka myös ulkonäyttelykamaa, materiaalinsa vuoksi

Valkoinen joka hohtavaa "hienompaa" materiaalia sopii juhlaviin sisänäyttelyihin.

Kuten näkyy punainen sopisi tosi kauniisti koiran taakse, ehkä paremmin kuin valkoinen. Valkoinen on kuitenkin juhlavampi ja siihen luultavasti myös päädyn ainakin maailmanvoittajaan, koska punainen on sellainen ulkoilutyylistä kangasta, siisti kylläkin mutta ei juhlava sitten yhtään.

Joskus sitten jos haluaa vähän panostaa niin voisi kait ostaa punaisen jakun sisänäyttelyihin.

Lomailua

Viime viikolla me pelkästään lomailtiin, niin koirat kuin ihmisetkin.
Ihmisperheen lapsien kanssa kävimme pienellä 3 vrk pituisella huvipuisto tourneella, ja Benito oli hyvässä hoidossa vanhempieni tykönä. Kovasti penneli oli kaivannut omaa isäntäperhettään ja mm. Itkeskellyt iltaisin! Hellyyttävää!! Noh oli mammallakin ikävä kikkurapeikkoa, ja piti toisena päivänä jo soittaa ja kysellä kuulumisia...

Hyvää hoitoa oli saanut koira vanhempieni tykönä, ei siinä mitään. Olisi vaan ehkä ohjeet mitä annoin pitäneet olla selvempiä? mm. sanoin isälleni että koiran ruokaan voi laittaa vähän rahkaa (hyvää luustolle kalsium ja lihaksille proteiinia) noh.. isäni sitten kertoi, että hän oli joka päivä laittanut koiran ruokaan sekaan purkillisen rahkaa!!!! Täh, olin ilmeisesti unohtanut kertoa määrän.. siis tietenkin olin tarkoittanut että noin ruokalusikallisen päivässä, en koko purkkia!  :D :D no vahinkoa ei käynyt mitään, lähinnä koira voi ainakin paksusti :D

Beniton kanssa ollaan päästy myös veneilemään. Ja voin kertoa että seuraavana päivänä kävin jo ostamassa Benitolle pelastusliivit.  Koska! Beni on niin höveli veneessä! Keskellä selkää roikkui jo puoliksi veneen laitojen yli, että mammaa alkoi tosissaan pelottamaan! Tässä kuvamateriaalia veneeltä ja seuraavalta päivältä, kun liivit oli testikäytössä kuivaharjoitteluna kotona päällä.

No oikeasti liivit on tosi hyvät, ei ole kyse siitä etteikö koira osaisi uida, mutta jos keskellä isoa selkää hyppää veneestä pois, niin liivien avulla saa nostettua takas veneeseen. Liiveissä on "kantokahva". Parempi siis varautua hyvin.. vaikka tietenkin toivoo ettei koira hyppäisi veneestä.

Turkkiasiaa myös! Beniton turkin alusvilla alkoi tuppaantua ja takkuuntua. Huomasin sen yksi päivä ja olin ihan että apua;mitä pitäis tehdä??? Onneksi ystävä hädässä neuvoi, rakkaan Martan omistaja ja ystäväni tietenkin :)

Turkki piti perusteellisesti selvittää ja alusvilla selvittää ja karstata tuppaantunut villa pois. Tästähän ollaan kahta mieltä, mutta oman näkemykseni mukaan se kannattaa poistaa jos tuppaannuttaa karvan takkuun. Sehän on sitä kuollutta villaa. Mitenkäs se sieltä lähtisi muuten pois kikkuroiden alta? Karstauksen jälkeen koira kasteltiin perusteellisesti ja vielä pesin shampoolla hyvin. Annoin kuivua rauhassa ja kasoin tulosta vasta sen jälkeen.

Turkki on nyt käsittelyn jälkeen tosi hyvä!  Pehmeä, takuton, kihara... Mulla meni siihen noin 2-3h aikaa, mutta ihan ilomielin hoidan turkkia.  Benito kyllä meenasi kyllästyä ja taukoja pideltiin pari kertaa :) Johtaja kuitenkin päätti milloin oli syytä lopettaa. Kas hyvää harjoitusta näiden johtajuusasioidenkin vuoksi, ei jää epäselväksi kuka on pomo! :)

Juva kr 5.7

Juvalla meillä meni hienosti! Eikä yllävä keväsadekaan haitannut, koska se kasteli meidät litimäräksi vasta kehän jälkeen. Benito meni todella kauniisti kehässä :) ja olin tyytyväinen.

Siljoitus oli PEK1, KP ja ROP-pentu! ❤ Im so happy ❤ Saako itse kehua miten hieno koira minulla on? Ja etenkin luonnetta kehuttiin, ja tämä on tärkeä asia. Kehässä oli myös harjoittelijatuomari ja oikea tuomari oli siis todella tarkalla päällä, tutki koiran tarkkaan ja selitti kokoajan virheitä ym. harjottelijalle.

Tuomarina toimi erittäin mielyttävä ja mukava tuomari Reia Leikola-Walden. Arvostelu kuului näin:

"Hyvin kehittynyt, kookas pentu. Miellyttävä pää. Vielä litteä kallo-osa. Sopiva luusto. Hyvä kaula ja runko. tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu hyvin. Lupaava turkki. Hyvä luonne."

Tässä vielä muutama kuva Penskasta ja  minusta myös. Olen ainakin kuvassa vähän totisen oloinen :D noh piti valita kuva jossa koira on (melko)kauniisti..

Makkarajälkeä

Meillä on nyt tylsää, niin koiralla kun itsellä,  koska tassua ei vielä uskalla rasittaa ja Benito joutuu jättämään metsälenkit väliin pariksi päiväksi nyt ainakin. Tilalle pitää keksiä aktiiviselle koiralle jotakin, jossa se voisi vähän uuvuttaa itseään. Loistoidea tuli mieleeni, Makkarajälki!!

Jäljen ajaminenhan on koiralle luonnollista ja nenäänsä lagotot käyttävät mielellään. Lisäksi nenätyöskentely saa aikaan sen, että se saa purkaa energiaansa tekemiseen ja sopii loistavasti esimerkiksi silloin, kun koira on "sairaslomalla" normaalista liikunnasta. Makkarajälki on myös palkitsevaa, kun jäljen päältä löytyy makkara. Kikkoja ja tapoja on monia, mutta oma makkarajälkeni koostuu näin ja sen voi tehdä kotipihaan sellaiseen paikkaan jossa ei niin paljon kuljeta. Peltohan olisi paras vaihtoehto, mutta piha/nurmikin käy. Pääasia että jälkipaikassa ei olisi liikaa muita häiriötekijöitä eli hajuja.

1. Makkaraa pieniä paloja jotka saa helposti nopeasti syötyä

2. Tehdään (alussa suora) jälki;  jalalla astutaan ja rikotaan hieman maata, päkiän kohdalle asetetaan makkara, ja näin syntyy maahan makkarajälki. Askeleet alussa lyhyitä, itse teen askeleet alussa peräjälkeen.

3. Makkarajälki.

4. Koira janan päähän, ja ohjataan makkarajäljelle lyhyellä hihnalla. Jos koira eksyy jäljeltä, niin ohjataan takaisin. Nopeasti koira oppii, että jälki = makkara ja sitä seuraa. Oma lagottoni käyttää vain nenää, eikä siis näe makkaroita vaikka ne olisi nenän edessä, se haistaa ne ja syö.Nenä käy kokoajan...

5. Loppuun voi laittaa palkinnonkin (esim ruokaa..), tosin se voi jossain vaiheessa kostautua kun koira alkaa  kiirehtiä palkinnolle.Itse kehun lopussa ja annan palkkion, makkarapalan tietenkin! Ja vapautan koiran niin koira tietää että jälki loppuu siihen.

Tassu jo parempi!

Parin päivän lepo + särkylääke auttoi ja Benito lopetti ontumisen! Voi tämähän on sentään oikein ilon ja onnen päivä, tai niin ainakin luulisi, mutta joudumme rajoittamaan Beniton riehumista, ja lenkkejä jotta tassu saisi parantua kunnolla eikä rikkoisi sitä uudelleen. Ja sekös on Beniton mielestä IHAN tylsää kun mamma ja pappa kieltää riehumisen ja pitkät lenkit ja vapaana rälläämisen!

Voitte uskoa että meillä on täällä yksi tylsistynyt riehakas lagottonpentu, eikä meistä muistakaan ole kivaa vaan kököttää kotona, kun ei päästä metsälenkeille!

Asiaa hieman Beniton mielestä piristää meidän uudet ihanaiset perheenjäsenet, jotka siis hankittiin nuorimmaiselle 8 -vuotiaalle Elsa tyttöselle. Saanko esitellä Salama ja Pippuri, roborovski veljekset! Toim.huom.; Pikkuiset hamsuthan on aina viimekädessä aikuisten vastuulla, vaikka ne tytölle omaksi ostettiinkin.

Pippuri

 

 Salama

Benitolla menee aika leppoisasti kun se tuijottaa hamsujen menoa! Olenkin naureskellut että ainakin turvallinen? olo pitäisi hamsuilla olla, kun päivystys toimii 24/7. No oikeesti onneksi ne on siellä häkissä, tiedä mitä Benito oikeasti niille tekisi jos ne häkistä ulos pääsisi!

Turvapäivystys toimii 24/7

Häkin vieressä voi nukkua "koiranunta"

Siltä se näyttäisi että jalka parantui ja että päästään Juvalle lauantaina. Vielä kuitenkin vähän seuraan koiran menoa, ei ole mitenkään itsestään selvyys että se on tosiaan nyt parantunut, sillä helposti menee nyt uudelleen jos ei ole tarkkana liikkumisen suhteen. Katsellaan katsellaan, päästäänkö lähtemään lauantaina.


Tässä vielä kuvamateriaalia perjantai-aamulta, kun Benin tassu oli parantunut ja harjoittelimme kotipihassa "kehässä menoa". Haluaisin nähdä koiran liikkeet ja sen ontuuko. Lisäksi video paljastaa myös sen miten itse handlaa koiraa. Jälleen kerran koira näyttää menevän ikäisekseen kauniisti, mutta miten ihmeessä itse näyttää aina niin kauhealta?? Liikun ihan ihmeellisen näköisesti itse, kun joku matami :D Noh annetaan se anteeksi, itselleen pitää olla armollinen...

Näytelmäharjoituksissa käytän aina koiralla näyttelytalutinta, siitä syystä että koirakin aina yhdistää sen taluttimen näyttelyihin ja toimintaan, ja tietää mitä pitää tehdä, kun näyttelytalutin laitetaan kaulaan. Yleensä kyllä itse olen maantasalla kun seisotan koiraa, en aluksi ajatellut seisottaa näissä harjoituksissa ollenkaan Beniä, liikuttaa vaan. Mutta tässä videolla myös sitten sitä ns. "vapaasti seisottamista"

Kaisa & Co

Forssan koiranäyttely ja vähän murhettakin

Forssassa sujui kaikki paremmin kun hyvin, ja Benito oli ainut lagottonpentu koko näyttelyssä! No muiden vikahan se on, jos eivät paikalle pääse :)

Benito oli melko rauhaton ennen kehää, kaikkee "hauskaa" piti keksiä, pyöriskellä ja kerätä turkkiinneulasia, ja kaivaa kuoppaa ja saada valkotassut kuraiseksi ym. mukavaa :D Noh oli siinä Benitossa pitelemistä. Menimme ennen kehää läheiselle nurmelle vähän treenaamaan juoksua ja Benito pisti aikalailla leikiksi sen(kin). Noh jouduin vähän jo komentamaan että nyt kunnolla! Ja ehkä se sen sitten tajusi? Sen jälkeen alkoi sujua paremmin ja kun meidän vuoro tulla kehään, niin Benito meni todella kauniisti kehässä! Olin todella hyvillä mielin, kun koira käyttäytyi niin kauniisti!

Benito kehässä (koira on kuvissa kaunis, mutta miten sitä itse näyttää aina kuvissa niin kauhealta!)

Arvostelulapun kerkesin jo johonkin hukkaamaan, mutta tuomarina toimi siis Slovenialainen tuomari Stefan Sinko, joka juoksutti ees taas, ympyrän ja arvosteli sitten koiran. Arvostelu oli hyvä ja meni oman muistikuvani mukaan näin;

"7 kuukauden ikäinen. Hyväntyyppinen pää ja purenta. Hyvä korkeus. Erinomaiset kulmaukset. Hyvä turkki. Liikkuu ikäänsä nähden hyvin. Tarvitsee aikaa ja treenausta"

meni hienosti ja Benito sai KP ja oli myös ROP pentu!

Benito poseeraa pokaalin ja ruusukkeen kanssa

 

Ja vielä Benito ja sen mamma

 

Jotta elämä ei sitten ole pelkkää auringonpaistetta, niin vähän tummia pilviäkin näyttäytyy taivaalla, sillä Benito on satuttanut jalkansa johonkin/jotenkin maanantai-iltana. En ole nähnyt tilannetta, mutta todennäköisesti on hypännyt alas sohvalta ja satuttanut siinä tassunsa/jalkansa. Jalassa ei mitään ulkoisesti näy, mutta Beni ontuu. Hyvin puoli on: Beni ottaa jalalleen, ja pomppii entiseen malliin sohvalle ym. (vaikka ollaankin sitä yritetty rauhotella ettei riehuisi.. helpommin sanottu kuin tehty) Myös se hyvä puoli, että tässä puolessa vuorokaudessa jo jalka parantunut hieman eikä koira vaikuta kovinkaan kivuliaalta.

Eläinkääkärille soitin ja hän oli sitä mieltä kun jalkaansa käyttää kuitenkin ja parempaan suuntaan jo menossa, että voin seurailla koiran vointia vielä päivän pari, jos ei mene huonompaan suuntaan niin ei ole välttämättä tarvetta kuvauttaa. Jos tietenkin tilanne muuttuu, niin sitten eläinlääkäriin. Todennäköisesti on venäyttänyt jalkansa jotenkin ja menee ohitse päivässä parissa levolla ja tarvittaessa kipulääkkeellä.

Viikonloppuna olisi Juvan näyttely, mutta se ilman muuta perutaan jos koira ei siihen mennessä kerkeä parantumaan. Beniton terveys on nyt pääasia ja ollaankin hoidettu ja hierottu pientä potilasta täällä kotona. Toivottavasti se nyt siitä sitten levolla asettuu!

Kaisa & Co